Metsänojitus ja peruskuivatuspalvelut

• Kunnostusojitukset ja valtaojien perkaukset metsissä ja pelloilla
• Yhteishankkeina tai yksittäin
• Kemera- ja ELY-Keskuksen rahoituksilla
• Ojitusyhtiöiden hankkeet

Suomessa metsänojitus on tuonut viimeisen sadan vuoden aikana mittavimmat metsän arvonnousut puun kasvulla, kun huonosti tuottavia tai puuttomia soita on kuivattu ojittamalla niitä puustolle kasvukykyiseen tilaan. Metsänojitus on ollut vilkkaimmillaan 60-70 lukujen aikoina ja nyt nuo ojitusalueet ovat kasvaneet mittavat puumäärät, joiden kasvua pystytään pitämään yllä huolehtimalla metsän vesitasapainosta. Suomessa ei ole pelkoa kuivuudesta vaan haittana on metsän liiallinen kosteus, jota pystytään ehkäisemään pitämällä metsässä kaivetut ojat kunnossa ja tarvittaessa myös lisäämällä ojitusalueeseen uusia ojia. Tavallisesti metsänojitus suoritetaan noin 30 vuoden kaivuuvälillä, riippuen kuitenkin suuresti suotyypistä ja kasvavan metsän kehitysluokasta.

Metsänojitus myös haastavissa kohteissa

Metsänojituksen suurimmat haasteet syntyvät, kun ojitus alue on edellisen ojankaivuun myötä kasvanut täyteen puuta, mikä pitää harventaa. Metsänojitus alueet ovat yleensä hankalimpia puunkorjuu paikkoja niiden pehmeyden myötä ja hakkuu tavallisesti onnistuu vain talvella maan ollessa jäässä. Arvokasvu on kuitenkin näissä metsissä yleensä suurinta toisen ojituksen kynnyksellä. Puusto on juuri siirtynyt kuituvaltaisesta tukkivaltaiseen runkoon, jolloin metsästä tuleva hakkuu tuotto nousee huimasti. Tuotto kuitenkin menetetään ja aiemman metsänojituksen kustannukset nousevat suhteessa moninkertaiseksi, jos mitään asialle ei tehdä. Tässäkään asiassa odottamalla ei saada mitään aikaan, pitää vain tehdä ja suorittaa tarpeelliset hakkuut ja saattaa metsänojitus kuntoon, jotta puuston kasvu voi jatkua parhaalla mahdollisella tavalla. Valitettavan yleinen vaihtoehto on, että ei tehdä mitään, puuston kasvu loppuu, tulee myrsky ja kasvutappioita, luonto ennallistaa itsensä ja toimimattomat ojat tukkeutuvat entisestään ja metsä palaa pikkuhiljaa samaan lähtötilanteeseen kuin missä oltiin ennen noin 30 vuotta sitten tehtyä ojitusta. Tämä on omaisuuden huonointa mahdollista hoitoa. Metsänojitus tehdään yleisesti suometsien hoidon kanssa jolloin hankkeisiin saadaan kemera rahoitusta tämänhetkisten avustusten mukaan jopa 75% toteutuneista kustannuksista. Suometsien hoitohankkeissa tavallisesti käydään usean tilan yhteishankkeena yhden tai useamman suoalueen puustonhakkuut, ojitukset ja mahdollisesti myös tehdään kasvu- tai terveyslannoitus. Metsänlannoituksella parannetaan puuston kasvunopeutta, mikä on tämänhetkisten tutkimusten mukaan yksi kannattavimmista metsään tehdyistä sijoituksista. Ravinnepuutoksiin tai ravinne-epätasapainon hoitoon metsänojituksen yhteydessä käytetään metsän terveyslannoitusta. Ole siis kiinnostunut omaisuutesi voinnista ja ennen kaikkea sen tuomasta taloudellisesta hyödystä. Suorittamamme metsänojitus varmistaa metsäsi kasvukunnon, tarvittaessa suoritamme ojituksen täysin avaimet käteen periaatteella.