Artikkelit

Mitä talvikunnossapidon sopimukseen kannattaa kirjata tiekunnassa

Mon, 14 Sep 2026 08:00:04 GMT

Talven kynnyksellä tiekunnan kannattaa varmistaa aurausurakka ajoissa

Syksy on se hetki, jolloin tiekunnan hoitokunnan pitäisi jo tietää, kuka hoitaa tien auraukset ja liukkaudentorjunnan tulevana talvena. Moni tiekunta tekee virheen jättämällä kilpailutuksen viime tinkaan tai uusimalla vanhan sopimuksen sellaisenaan ilman, että kukaan on tarkistanut vastaako sisältö nykytilannetta. Hyvin laadittu talvikunnossapitosopimus säästää rahaa, estää riitoja ja varmistaa, että tie on kulkukelpoinen myös pahimpina lumimyrskyinä. Käymme tässä artikkelissa läpi, mitä asioita sopimukseen kannattaa kirjata, jotta urakoitsija ja tiekunta puhuvat samaa kieltä koko talven ajan.

Miksi huolellinen kilpailutus kannattaa tehdä ajoissa

Käytännön kokemuksemme perusteella urakoitsijoiden kapasiteetti voi täyttyä hyvissä ajoin, joten kilpailutus kannattaa aloittaa ennen ensimmäisiä lumia. Ajoissa liikkeelle lähtevä tiekunta pystyy pyytämään tarjouksia useammalta toimijalta ja vertailemaan sekä hintaa että kalustoa realistisesti. Kilpailutuksen taustaksi kannattaa tehdä lyhyt katsaus edelliskausien kokemuksiin, kuten kuinka usein aurausta tarvittiin ja missä kohdissa tie on erityisen alttiina polanteille. Näin tarjouspyynnöstä tulee konkreettinen, eikä urakoitsijan tarvitse arvailla, minkälaista työtä tieltä odotetaan.

Aurauksen, polanteiden ja liukkaudentorjunnan rajat sopimukseen

Sopimuksen ydin on määritellä täsmällisesti, milloin auraus käynnistyy, kuinka nopeasti urakoitsijan on oltava paikalla lumisateen jälkeen ja kuinka usein polanteet poistetaan. Ilman selkeää lumirajaa ja reagointiaikaa tiekunta ja urakoitsija tulkitsevat tilannetta helposti eri tavoin, ja tienkäyttäjät jäävät kärsimään epäselvyydestä. Samoin liukkaudentorjunnan osalta on hyvä kirjata, mitä menetelmää käytetään, kuinka usein sitä tehdään ja kuka vastaa materiaalin hankinnasta. Kannattaa myös sopia erikseen, miten toimitaan poikkeuksellisen runsaslumisina talvina, jotta lisätyöt eivät tule tiekunnalle yllätyksenä laskun muodossa.

Vastuut, kustannukset ja niiden jakautuminen tieosakkaiden kesken

Sopimuksessa on syytä eritellä tarkasti, mitkä kustannukset sisältyvät kiinteään talvikunnossapitomaksuun ja mitkä laskutetaan erikseen, esimerkiksi ylimääräiset aurauskerrat tai suolan hinnannousu. Tieosakkaiden kannalta on tärkeää, että kustannusten jako perustuu ajantasaiseen tieyksiköintiin, jotta kukin maksaa oikeassa suhteessa tien käyttöön nähden. Sopimukseen kuuluu myös kirjata, kuka vastaa tarvittavista aurausmerkeistä ja opasteista, sillä ilman selkeitä merkintöjä auraus voi vahingoittaa pientareita tai kaivoja. Voit tiedustella tarvittavia tarvikkeita, kuten liikennemerkkejä ja aurausmerkkejä, yhteystietojemme kautta, mikä helpottaa tien varustelua ennen talvikautta.

Sopimuksen kesto, sanktiot ja urakan seuranta

Hyvä talvikunnossapitosopimus sisältää selkeän kestoajan, irtisanomisehdot ja mahdolliset sanktiot, jos urakoitsija ei täytä sovittuja reagointiaikoja. Tiekunnan kannattaa myös sopia, miten laadunvalvonta hoidetaan käytännössä, esimerkiksi kirjallisilla ilmoituksilla tai yhteisillä tarkastuskäynneillä kauden aikana. Tällainen seuranta ei ole urakoitsijan vastaan asettumista, vaan tapa varmistaa, että molemmat osapuolet toimivat sovitulla tavalla koko talven. Jos tiekunnalla ei ole omaa aikaa tai osaamista näiden asioiden hoitamiseen, kannattaa harkita ulkopuolista tieisännöintiä , jolloin sopimusten laadinta, kilpailutus ja valvonta hoituvat ammattimaisesti puolestanne.

Talvikunnossapito on osa tien pitkän aikavälin kunnossapitoa

Talvikunnossapito ei ole erillinen saari, vaan osa tien koko elinkaaren hoitoa, ja huolimattomasti hoidettu auraus voi jopa nopeuttaa tien rakenteiden rapautumista. Jos tiellä on jo havaittavissa painumia, kelirikkoherkkyyttä tai puutteellista kuivatusta, kannattaa selvittää samalla, olisiko ajankohtaista myös laajempi yksityistien perusparannus . Meillä on kokemusta koko tiestön elinkaaren hallinnasta Raumalta käsin, ja palvelemme tiekuntia pääasiassa Lounais- ja Länsi-Suomen alueella, sekä talvikunnossapidon kilpailutuksessa että laajemmissa tiestön parannushankkeissa . Ota yhteyttä yhteystietojemme kautta, ja käydään yhdessä läpi, mitä juuri teidän tiekuntanne sopimukseen kannattaa kirjata ennen tulevaa talvea.

Hyväkuntoinen metsätie nostaa metsätilan arvoa ja helpottaa puukauppaa

Mon, 07 Sep 2026 08:15:01 GMT

Miksi puunostaja kiinnittää huomiota ensin metsätien kuntoon?

Monelle metsänomistajalle tulee yllätyksenä, että puukauppaneuvottelut voivat mutkistua ennen kuin puustosta on ehditty puhua sanaakaan. Ostaja tai hakkuuyrittäjä käy ensimmäiseksi kartalla ja maastossa läpi sen, miten metsätielle päästään ja kestääkö tie raskaan kaluston. Jos tie on rikki, kapea tai kuivatus pettää, koko hanke voi siirtyä, hinnoittelua voidaan joutua tarkistamaan tai kohde voi jäädä kokonaan tarjouskierroksen ulkopuolelle. Kokemuksemme mukaan tien kunto on yksi niistä asioista, joita metsänomistaja harvoin ajattelee etukäteen, mutta se voi vaikuttaa siihen, millaisen tarjouksen tilasta saa. Tässä artikkelissa käymme läpi, miksi metsätien kunto on tärkeä osa metsätilan arvoa puuston määrän ja laadun rinnalla.

Metsätien kunto vaikuttaa hakkuukoneiden ja puutavara-autojen liikkumiseen

Nykyaikainen puunkorjuu vaatii raskasta kalustoa: hakkuukoneet ja kuormatraktorit painavat useita kymmeniä tonneja, ja puutavara-autot ajavat täydellä kuormalla tiukan aikataulun mukaan. Kapea, kuoppainen tai heikosti kantava metsätie hidastaa kuljetuksia, lisää polttoainekustannuksia ja voi vaikeuttaa raskaan kaluston pääsyä leimikolle. Erityisesti kelirikon aikaan pehmeä tienpohja voi katkaista kuljetukset kokonaan, mikä siirtää hakkuita ja sekoittaa puukaupan aikataulua. Kun tie on kantava, riittävän leveä ja kuivatus toimii, urakoitsija pystyy ajamaan tehokkaammin, ja ympärivuotisen käytön edellytykset paranevat merkittävästi. Tämä näkyy usein siinä, kuinka houkuttelevana leimikkoa pidetään.

Heikkokuntoinen tie voi näkyä puukauppatarjouksessa

Puunostajat huomioivat tarjouksessaan myös korjuun logistiset riskit ja kustannukset. Jos tiestö on huonokuntoinen, ostaja saattaa varautua tarjouksessaan ylimääräisiin kuljetuskustannuksiin, mahdollisiin viivästyksiin tai tien korjaustarpeeseen, mikä voi näkyä tarjouksen ehdoissa. Riskialttiimmissa tapauksissa leimikko voi jäädä kokonaan tarjouskierroksen ulkopuolelle, jos urakoitsija ei pidä riskiä kannattavana. Sen sijaan hyväkuntoinen, mahdollisimman ympärivuotisesti liikennöitävä metsätie parantaa usein edellytyksiä saada kilpailukykyisiä tarjouksia ja houkuttelee useampia ostajia. Metsätilan arvo muodostuu siis myös infrastruktuurista, ei vain puuston tilavuudesta ja laadusta.

Metsätien perusparannus ja uuden tien rakentaminen kannattavana investointina

Monilla metsätiloilla vanha metsätie on rakennettu vuosikymmeniä sitten kevyemmälle kalustolle, eikä se enää vastaa nykypäivän vaatimuksia. Tällaisissa tilanteissa kannattaa selvittää perusparannuksen tarve ajoissa, ennen kuin puukauppa on jo sopimuksen alla ja aikataulu tiukka. Teemme metsätien perusparannukset ja uusien metsäteiden rakentamisen avaimet käteen -periaatteella, mikä tarkoittaa suunnittelua, kilpailutusta, urakointia ja valvontaa yhdestä kädestä. Sama pätee yksityisteihin, joita hyödynnetään usein osana kuljetusreittiä metsätilalle asti, ja niiden perusparannuksen tarve kannattaa kartoittaa hyvissä ajoin. Jos kuljetusreitti kulkee yhteisen yksityistien tai tiekunnan hallinnoiman tien kautta, kunnostustarpeet kannattaa käsitellä ajoissa myös tiekunnan päätöksenteossa, jotta hanke ei viivästy sopivimman ajankohdan ohitse. Kun investointi tehdään kunnolla kerralla, tie palvelee useita puukauppoja ja hakkuita vuosikymmenien ajan, ja kustannus jakautuu järkevästi koko käyttöajalle.

Kuivatus ja ojitus osana toimivaa metsätieverkostoa

Suuri osa metsätien vaurioista syntyy vedestä, ei liikenteestä sinänsä. Tukkeutuneet rummut, kasvaneet ojat tai puuttuva sivukaltevuus johtavat siihen, että vesi jää tien rakenteisiin ja heikentää kantavuutta juuri silloin, kun raskas kalusto tarvitsee tietä eniten. Tästä syystä toimiva metsänojitus ja kunnossa olevat rummut ovat käytännössä osa tien kunnossapitoa, eivät erillinen asia. Hoidamme myös rumpujen ja siltojen korjaukset sekä toimitamme tien rakenteiden parantamiseen tarvittavia materiaaleja, kuten muovirumpuja, suodatinkankaita ja soramursketta. Kun kuivatus toimii, tie kestää paremmin sekä kelirikkokausia että raskasta puutavaraliikennettä.

Näin metsänomistaja valmistautuu puukauppaan tien avulla

Järkevä järjestys on selvittää tien kunto ja kantavuus jo hyvissä ajoin ennen puukauppaneuvotteluja, jotta mahdolliset korjaustarpeet ehditään hoitaa kuntoon. Kannattaa tarkistaa erityisesti rumpujen kunto, tien kantavuus pehmeillä osuuksilla, kääntöpaikkojen riittävyys sekä se, kestääkö tie täysimittaisen puutavara-auton. Jos tiloilla on useita tieosuuksia tai yhteinen yksityistie, myös tieisännöinnin järjestäminen kannattaa selvittää, koska se helpottaa kunnossapidon ja kustannusten hallintaa jatkossa erityisesti tiekunnille. Laadukas tiestön parannus tekee metsätilasta houkuttelevamman kohteen puukaupoissa ja voi nostaa sen arvoa myös pitkällä aikavälillä. Palvelemme metsänomistajia, tiekuntia ja yksityisteiden osakkaita pääasiassa Lounais- ja Länsi-Suomessa. Jos haluat kartoituksen metsätiesi kunnosta tai tarjouksen perusparannuksesta, ota yhteyttä meihin, ja lähdemme liikkeelle konkreettisesta suunnitelmasta.

Tieisännöitsijä perusparannushankkeen vetäjänä tiekunnalle

Mon, 10 Aug 2026 08:15:02 GMT

Kun tiehanke pitää saada liikkeelle ilman turhaa säätöä

Yksityistien perusparannus ei ole pelkkä sorakuorma ja muutama rumpu ojaan. Hyvin tehty hanke alkaa tien kunnon selvittämisestä, jatkuu realistiseen kustannusarvioon ja päättyy vasta, kun työmaa on valvottu loppuun asti. Tieisännöitsijä toimii tässä tiekunnan käytännön veturina: hän kokoaa asiat päätöksentekoa varten, kilpailuttaa työn ja huolehtii, ettei hanke karkaa käsistä. Tiekunnalle tämä tarkoittaa vähemmän arvailua, parempaa kustannusten hallintaa ja toimivampaa tietä vuosiksi eteenpäin.

Tieisännöitsijä tuo hankkeeseen järjestyksen ja vastuunjaon

Perusparannushanke lähtee usein liikkeelle siitä, että tie ei enää kestä nykyistä käyttöä. Pintaan nousee kelirikkoa, vesi seisoo ojissa, rummut ovat painuneet tai raskas liikenne rikkoo kantavan kerroksen. Kun tiekunnalla on mukana kokenut tieisännöitsijä , ongelmat muutetaan työlistaksi eikä kokouksissa jäädä pyörittelemään pelkkiä mielipiteitä.

Tieisännöitsijän tehtävä on valmistella asiat niin, että tiekunta pystyy tekemään päätöksiä faktojen pohjalta. Hän voi hoitaa kokousten valmistelua, tiemaksujen ja kustannusjaon selvittämistä, tieyksiköinnin kysymyksiä sekä urakan käytännön järjestelyjä. Tämä on tärkeää erityisesti silloin, kun osakkaita on paljon ja tien käyttäjillä on erilaisia tarpeita, kuten vakituista asumista, mökkiliikennettä, maa- ja metsätaloutta tai puukuljetuksia.

Kustannusarvio perustuu tien todelliseen kuntoon

Hyvä kustannusarvio ei synny toimistolla karttaa katsomalla. Ensin pitää selvittää, missä tien runko pettää, missä kuivatus ei toimi ja missä rakenteet, rummut tai sillat vaativat korjausta. Kun lähtötilanne tiedetään, voidaan arvioida, tarvitaanko pelkkää sorastusta ja kuivatuksen parantamista vai laajempaa yksityistien perusparannusta .

Kustannusarviossa on huomioitava ainakin nämä asiat:

kuivatuksen kunto, ojat ja laskuojat
rumpujen, rumpusiltojen ja mahdollisten siltojen tarve
tien kantavuus ja murskekerrosten määrä
liikennemäärät ja raskaan liikenteen kuormitus
suunnittelu, valvonta, kilpailutus ja mahdolliset avustushakemukset

Tiekunnan kannalta realistinen kustannusarvio on arvokas työkalu. Se kertoo, mitä hanke todennäköisesti maksaa, miten kustannukset jakautuvat ja millainen rahoituspäätös kokouksessa tarvitaan. Samalla voidaan arvioida, kannattaako hanke vaiheistaa vai tehdä kerralla kunnolla, jotta samaa kohtaa ei tarvitse avata uudelleen muutaman vuoden päästä.

Kilpailutus erottaa halvan hinnan järkevästä ratkaisusta

Urakoitsijan valinta ei saa perustua pelkkään alimman rivin katsomiseen. Jos tarjoukset eivät sisällä samoja työvaiheita, murskemääriä, rumpuratkaisuja tai viimeistelytöitä, niitä ei voi verrata suoraan. Tieisännöitsijä auttaa tekemään tarjouspyynnöistä sellaiset, että urakoitsijat tarjoavat samaa kokonaisuutta ja tiekunta näkee, mistä hinta oikeasti muodostuu.

Käytännössä kilpailutus tarkoittaa selkeää työselostusta, määräarvioita ja urakan rajojen määrittelyä. Siinä päätetään, kuka vastaa materiaaleista, liikennejärjestelyistä, viimeistelyistä ja mahdollisista lisätöistä. Tie ja Metsänparannus tekee tiehankkeita avaimet käteen -periaatteella, ja laajempi tiestön parannus voidaan sovittaa tiekunnan tarpeeseen suunnittelusta toteutukseen.

Työmaan valvonta pitää laadun ja kulut kurissa

Kun koneet tulevat tielle, päätösten pitää olla jo selvät. Työmaan valvonnassa katsotaan, että työ tehdään sovitun suunnitelman mukaan, oikeilla materiaaleilla ja oikeassa järjestyksessä. Erityisesti kuivatuksessa, rumpujen asennuksessa ja kantavien kerrosten rakentamisessa pienet oikaisut voivat kostautua nopeasti kelirikkona tai tien painumisena.

Valvonta ei ole urakoitsijan kiusaamista, vaan tiekunnan omaisuuden suojaamista. Hyvä valvoja huomaa ajoissa, jos maastossa tulee vastaan suunnitelmasta poikkeava kohta, pehmeä painanne tai vesien johtamisen ongelma. Silloin ratkaisut tehdään työmaalla järkevästi, eikä vasta lopputarkastuksessa ihmetellä, miksi tie ei toimi.

Avustukset ja päätöksenteko kannattaa valmistella ajoissa

Yksityisteiden korjauksiin voi olla mahdollista saada valtionavustuksia ELY-keskukselta, ja joissakin hankkeissa avustus voi olla merkittävä osa hyväksyttävistä kustannuksista. Erityisesti sillat ja suuret rummut voivat nostaa hankkeen tärkeyttä, mutta avustukset vaativat kunnolliset asiakirjat, päätökset ja kustannusarviot. Lisäksi kunnalliset tieavustukset voivat vaikuttaa tiekunnan omaan maksuosuuteen. Metsäteihin liittyvissä hankkeissa myös METKA-tukien mahdollisuudet kannattaa selvittää.

Tieisännöitsijä auttaa varmistamaan, että kokouspäätökset, rahoitus, kustannusjako ja hakemusten pohjat ovat kunnossa ennen työn aloittamista. Tämä on käytännönläheistä riskienhallintaa: jos paperit ovat puutteelliset, hankkeen eteneminen voi hidastua tai tuki jäädä saamatta. Siksi perusparannushanketta kannattaa valmistella jo talvella tai keväällä, ennen kiireisintä työmaakautta.

Kokenut vetäjä säästää tiekunnan aikaa ja rahaa

Perusparannus on tiekunnalle iso päätös, mutta oikein tehtynä se nostaa tien käyttöarvoa ja parantaa kiinteistöjen saavutettavuutta. Metsänomistajalle parempi tie helpottaa hakkuita, kuljetuksia ja metsätilan hoitoa. Mökkiläiselle ja vakituiselle asukkaalle se tarkoittaa varmempaa kulkua myös kelirikon ja runsaiden sateiden aikana.

Tie ja Metsänparannus AR Ky palvelee Raumalta käsin tiekuntia, yksityisteiden käyttäjiä ja metsäkiinteistöjen omistajia käytännön toteutukseen asti. Jos tiekunnassa pohditaan perusparannusta, kustannusarviota tai hankkeen käynnistämistä, kannattaa ottaa yhteyttä ajoissa yhteystietojen kautta. Kun hanke suunnitellaan, kilpailutetaan ja valvotaan kunnolla, tie ei ole pelkkä menoerä, vaan pitkäikäinen investointi omaisuuden arvoon.

Yksityistien kuivatus ja ojat kuntoon ennen runsaita sateita

Sun, 09 Aug 2026 06:15:03 GMT

Kuivatus ratkaisee, kestääkö yksityistie syksyn

Heinäkuussa on vielä hyvin aikaa katsoa yksityistien kuivatus kuntoon ennen syyssateita ja syksyn raskaita kuljetuksia. Kun vesi jää tien runkoon, pinta pehmenee, reuna sortuu ja pienestä urasta tulee nopeasti kallis korjauskohde. Toimiva oja, oikeassa korossa oleva rumpu ja kantava tien rakenne ovat yksityistien kunnossapidon perusta. Tässä artikkelissa käydään läpi, mitä tiekunnan tai tien osakkaan kannattaa tarkistaa ennen kuin sateet tekevät työn vaikeammaksi.

Miksi syyssateet rasittavat yksityistietä niin paljon

Yksityistien kuivatus on kunnossa vasta silloin, kun vesi poistuu tieltä hallitusti eikä jää seisomaan ajouriin, reunoille tai tien alle. Syksyllä ongelmat näkyvät nopeasti, koska sadevesi kuormittaa tien pintaa pitkään ja haihtuminen vähenee. Jos tien sivukaltevuus, ojat tai rummut eivät vedä, vesi hakee oman reittinsä ja alkaa syödä rakennetta sisältäpäin.

Usein tie ei hajoa siksi, että murske olisi loppu, vaan siksi, että vesi on saanut olla väärässä paikassa liian kauan. Pehmeä kohta, painuma tai jatkuvasti märkä rumpupää kertoo yleensä kuivatusviasta. Siksi pelkkä sorastus ei aina ratkaise ongelmaa, vaikka se hetkeksi parantaisikin ajomukavuutta. Ensin pitää selvittää, minne veden kuuluu mennä ja miksi se ei sinne pääse.

Tarkista ojat, rummut ja laskuaukot ajoissa

Ennen syyssateita kannattaa tehdä maastokierros koko tien matkalle, mieluiten pian sateen jälkeen. Silloin näkee rehellisesti, missä vesi seisoo, missä oja padottaa ja missä rumpu ei vedä. Huomiota kannattaa kiinnittää erityisesti liittymiin, notkelmiin, pellonreunoihin, metsäosuuksiin ja kohtiin, joissa raskas liikenne kääntyy tai pysähtyy.

Tarkistuslistaan kannattaa ottaa ainakin nämä kohdat:

ovatko sivuojat auki ja riittävän syvät
pääseekö vesi laskemaan ojista eteenpäin
ovatko rummut ehjiä, oikeassa korossa ja auki
onko tien pinta muotoiltu niin, ettei vesi jää ajouriin
näkyykö reunapalteita, jotka estävät veden poistumisen
onko tien varrella kasvustoa, joka tukkii ojan tai peittää vauriot

Jos rumpu on liian ylhäällä, liian pieni tai painunut rikki, tien kuivatus ei toimi kunnolla vaikka ojat perattaisiin. Sama pätee laskuaukkoihin: jos veden poistumisreitti on tukossa, tiealue alkaa toimia altaana. Tie ja Metsänparannus tekee tien kunnon arviointia, kuivatuskohteiden suunnittelua ja käytännön korjaustöitä osana tiestön parannusta .

Milloin riittää kunnossapito ja milloin tarvitaan perusparannus

Kaikki kuivatusongelmat eivät vaadi suurta hanketta. Jos ojat ovat vain kasvaneet umpeen, rumpujen päät ovat tukossa tai tien reunoihin on muodostunut palteita, tilanne voidaan usein korjata perkauksella, niitolla, rummun avauksella, sorastuksella ja tien muotoilulla. Tärkeintä on tehdä työ oikeassa järjestyksessä, jotta uusi murske ei päädy märän ja kantamattoman rakenteen päälle.

Perusparannusta kannattaa harkita, kun vauriot toistuvat samoissa paikoissa vuodesta toiseen. Merkkejä ovat syvät painumat, kelirikko, reunojen pettäminen, liian heikko kantavuus, vanhat tai alimitoitetut rummut sekä puutteellinen kuivatus pitkällä tieosuudella. Tällöin kyse ei ole enää pelkästä paikkauksesta, vaan tien rakenteen ja vedenhallinnan korjaamisesta kokonaisuutena. Laajempi yksityistien perusparannus kannattaa suunnitella huolella, koska hyvin tehty hanke nostaa tien käyttöarvoa vuosiksi eteenpäin.

Tiekunnalle selkeä toimintamalli ennen työkauden loppua

Tiekunnan kannattaa tehdä päätökset ajoissa, koska syksyn työikkuna ei ole loputon. Kun kuntoarvio, kustannusarvio ja työn sisältö ovat selvillä, osakkaiden on helpompi päättää, tehdäänkö pelkkä kunnossapito vai valmistellaanko isompi parannushanke. Samalla voidaan selvittää mahdolliset ELY-keskuksen, kunnan tai muiden tahojen avustukset, jos hanke täyttää niiden ehdot.

Hyvä etenemismalli on käytännössä tällainen:

Kierretään tie ja kirjataan kuivatuspuutteet.
Arvioidaan rumpujen, ojien, siltojen ja tien pinnan kunto.
Tehdään korjaussuunnitelma ja realistinen kustannusarvio.
Päätetään tiekunnassa työn laajuus ja rahoitus.
Kilpailutetaan tai tilataan urakka ja valvotaan toteutus.

Ulkopuolinen tieisännöitsijä helpottaa etenemistä erityisesti silloin, kun tiekunnalla ei ole aikaa tai käytännön kokemusta hankkeen läpivientiin. Tieisännöinti voi kattaa kokousten valmistelun, tiemaksuihin liittyvät asiat, urakoiden kilpailutuksen ja työn valvonnan. Kun vastuut ovat selvät, hanke ei jää puheeksi vaan etenee maastossa tehtäviksi töiksi.

Oikeilla materiaaleilla ja toteutuksella vältetään turhat uusintatyöt

Kuivatuksen korjaaminen ei ole pelkkää kaivamista. Rumpujen, suodatinkankaiden, murskeiden ja muiden materiaalien pitää sopia tien käyttöön, maaperään ja veden määrään. Väärä materiaali tai liian kevyt rakenne voi näyttää alkuun hyvältä, mutta ensimmäinen märkä syksy paljastaa puutteet nopeasti.

Tie ja Metsänparannus toimittaa ja käyttää tiehankkeissa muun muassa muovirumpuja, teräsrumpuja, suodatinkankaita, geovahvisteita sekä kallio- ja soramurskeita. Tarvittavat materiaalit katsotaan kohteen mukaan, jotta rumpujen mitoitus, rakennekerrokset ja veden poistuminen toimivat käytännössä. Kun suunnittelu, materiaalit ja työ tehdään samassa kokonaisuudessa, vastuu ei pirstoudu ja lopputulos on tiekunnan kannalta selkeämpi.

Pyydä arvio ennen kuin sade näyttää ongelman pahimmillaan

Yksityistien kuivatus kannattaa laittaa kuntoon ennen kuin syyssateet muuttavat pienen puutteen isoksi vaurioksi. Ajoissa tehty ojien perkaus, rummun uusiminen tai tien muotoilu on yleensä huomattavasti järkevämpää kuin kelirikon paikkaaminen kiireessä. Samalla turvataan kulku metsään, pelloille, mökille ja vakituisille kiinteistöille.

Tie ja Metsänparannus toimii Raumalta käsin yksityisteiden, metsäteiden ja tiekuntien käytännön kumppanina. Yritys hoitaa suunnittelua, valvontaa, urakointia ja hankkeiden valmistelua avaimet käteen -periaatteella. Jos tien kuivatus mietityttää, katsotaan kohde maastossa ja sovitaan tarvittavat korjaukset oikeassa järjestyksessä. Ota yhteyttä yhteystietojen kautta ennen syksyn kiireisintä vaihetta.